Opposition veromoukari tuhoaisi talouskasvun

Yhteisövero eli yritysvero on kiistelyn kohteena. Vuosina 2013-14 Kataisen hallituksen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, sdp, ajoi läpi historian suurimman yhteisöveroalennuksen 24,5%:sta 20%:iin. Tämä oli pääsyy siihen, että Urpilainen menetti sekä puolueensa puheenjohtajuuden että ministeriyden. 

 Tilastot osoittavat, että Urpilaisen yhteisöveron alennus kasvatti valtion verotuloja. Yritysten tulokset paranivat ja työllisyys kasvoi. Yritykset, valtiontalous, kotitaloudet ja koko kansantalous saivat vahvan piristyksen. Sdp on tämän unohtanut. 

Vuonna 2016 Sipilän hallitus alensi autoveroa perussuomalaisten vaatimuksesta. Seurauksena oli autokaupan ja alan työllisyyden kasvu. Taas valtion verotulot lisääntyivät. Lisäksi autokanta uusiutui turvallisemmaksi ja ilmastopäästöt vähenivät. 

Ruotsi alensi vuonna 2020 palkansaajien ylimpiä marginaaliveroja noin 60%:sta noin 52%:iin. Verotulot jopa kasvoivat. Suomessa vastaava alennus tehtiin tämän vuoden alusta alkaen. On selvää, että meilläkin verotulomenetykset tulevat korvautumaan, kun työnteko kannattaa ja palkitsee. 

 Em. verokevennykset ovat olleet positiivisia niin veronmaksajille kuin valtiolle veronsaajana. Kireä verotus tuhoaa yrittämisen ja työllisyyden sekä ahkeruuden. Maltillinen verotus kannustaa ja palkitsee. On tärkeää, että työtä tekevät ihmiset saavat pitää hankkimistaan ansioista nykyistä enemmän itse. Se myös lisää ostovoimaa, kulutusta ja työllisyyttä. 

Yhteisövero alenee vuonna 2027 20%:sta 18%:iin. Tämä vahvistaa kaikenkokoisten yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä. Ne saavat lisää varoja investointeihin, kehittämiseen ja työntekijöiden palkkoihin sekä työllistämiseen. Tämä puolestaan lisää suoraan verotuloja. 

 Osan tuloksesta yhtiöt jakavat osinkoina, joista valtio saa suomalaisilta osinkoveroa tai ulkomaalaisilta lähdeveroa. Osinkojen saajat, joita on yli miljoona suomalaista, sijoittavat lähes poikkeuksetta osinkotulot uudelleen yrityksiin. Tämä vahvistaa yritysten taseita, toiminta- ja työllistämisedellytyksiä sekä kilpailukykyä. Hyöty on laaja ja positiivinen. Se on pk-yhtiöille erityisen tärkeää. 

Pankit, osuuskunnat ja muut suuryritykset hyötyvät yhteisöveron alenemisesta. Pankkien vakavaraisuus ja luotonantokyky vahvistuvat. Koronnostopaineen aleneminen on lainanottajien etu. Osuustoimintayritykset voivat jakaa ylijäämäpalautusta. Kaupat voivat antaa hyödyn hinnoissa asiakkaille. Tavalliset kotitaloudet hyötyvät. 

Mitä parempaa osinkoa suomalaiset yritykset maksavat, sitä enemmän ne houkuttelevat kotimaisia ja ulkomaisia sijoittajia. Riskipääoma on korvaamattoman tärkeää maamme yrityksille. Kansainvälinen kilpailu sijoittajista on kireää. Vain vakavarainen suomalainen yhtiö, jonka arvo vahvistuu ja jolla on osingonmaksukyky, menestyy. Aleneva yhteisöverokanta lisää vakavaraisuutta ja luottamusta maksukykyyn. Tämä koskee kaikenkokoisia yrityksiä. 

Yhteisöveron alennuksen tilapäinen verotuloja vähentävä verotulovaikutus korvautuu nopeasti kasvun tuloksena. Sen tuottama työllisyys- ja muu hyöty lisää verotuloja. Näin on aina tapahtunut ja näin tapahtuu nytkin. 

On vaikea ymmärtää, miksi vasemmistopuolueet ja Keskusta vastustavat kiivaasti tätä yritysten työllistämisedellytysten parantamista. Niiden heiluttaman veromoukarin isku tuhoaisi alkaneen talouskasvun jatkumisen ja vahvistumisen. Vain kasvu takaa koko kansamme hyvinvoinnin ja turvallisuuden.